Ilmaisuvoimainen ja muuntautumiskykyinen sopraano Kaisa Ranta on saanut tehtäväkseen monipuolisia näyttämötöitä ja konserttisolistin tehtäviä. Ranta on opiskellut laulua Oulun Konservatoriossa, Oulun ja Turun Ammattikorkeakouluissa (Musiikkipedagogi; 2004) sekä Sibelius-Akatemiassa (MuM; 2008). Kaisa Rannan opettajina ovat olleet mm. Airi Tokola, Marjut Hannula, Eva Blahová, Elisabeth Werres sekä Mika Kares ja Jaakko Ryhänen.
Ranta debytoi Suomen Kansallisoopperassa W.A. Mozartin pienoisoopperan Zaide´n nimiroolissa vuonna 2006 heti Lappeenrannan laulukilpailujen voittonsa jälkeen. Suomen Kansallisoopperassa Rannan rooleja ovat olleet muun muassa Nanetta G. Verdin oopperassa Falstaff, Marian J. Linkolan oopperassa Robin Hood, Juliet E. W. Korngoldin oopperassa Die tote Stadt, kettuneiti L. Janacekin oopperassa Ovela kettu sekä Carlotta Giudicelli A. Lloyd Webberin menestysmusikaalissa Oopperan kummitus. Jyväskylän Oopperayhdistyksen tuotannoissa Rannan rooleja ovat olleet Micaëla G. Bizét´n oopperassa Carmen sekä Musetta G. Puccinin oopperassa La bohéme. Viimeisimmistä roolitöistä mainittakoon myös Cunegonde L. Bernsteinin operetissa Candide sekä Sophie Scholl Udo Zimmermannin kamarioopperassa die Weiße Rose.
Kaisa Ranta konsertoi aktiivisesti suomalaisten orkestereiden ja kuorojen solistina. Ranta on kysytty solisti kirkollisissa teoksissa, ja teoksista mainittakoon Pergolesin Stabat Mater, G. F. Händelin Messias, A. Brucknerin Requiem, G. Faurén Requiem, J. Brahmsin Ein Deutsches Requiem, A. Lloyd Webberin Reqiem, J. Haydn´n St. Cecilia-messu ja Luominen, W.A. Mozartin Requiem, Messu c-molli ja Exultate, jubilate, M. Tippettin A Child of Our Time, L. van Beethovenin Messu C-duuri ja 9. sinfonia sekä J. S. Bachin Johannespassio ja Matteuspassio.
Myös C. Orffin Carmina Burana kuuluu Rannan repertuaariin.
Ranta on kotonaan myös aikamme musiikin parissa. Radion Sinfoniaorkesterin solistina Ranta on esiintynyt nykymusiikin kantaesityksissä esim. Uljas Pulkkiksen sinfonisessa runossa Neito sekä Paavo Heinisen teoksissa Kaukametsä ja Musta kehtolaulu. Ranta on nauhoittanut myös Yleisradiolle, viimeisimpänä yhdessä viulisti Annemarie Åströmin kanssa Lotta Wennäkosken musiikkia.
Viimeaikaisista levytyksistä mainittakoon Ludvig van Beethovenin Messu C-duuri ja Vestas Feuer (joht. Leif Segerstam, Turun Filharmoninen orkesteri, CCA, Naxos, 2019) sekä Pekka Kostiaisen pääsiäisoratorio Triduum Paschale (joht. Ville Matvejeff, Jyväskylän Kaupunginorkesteri & St. Michel Strings, Alba, 2020).
Kaisa Ranta on konsertoinut kotimaan lisäksi Englannissa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Tsekissä, Kroatiassa ja Japanissa.
Esiintyvän taiteilijan työnsä ohella Ranta toimii Muhoksen Musiikkipäivien taiteellisena johtajana. Ranta valmistelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa taiteellista tohtorintutkintoa. Ranta tutkii laulajalähtöisesti eri esiintymisympäristöjen lainalaisuuksia ja tarkastelee yleisösuhdetta, esiintyjän ja yleisön välisyyttä sekä taiteilijan läsnäoloa.
